Kirjassa sanottiin kerran että
suru on kaikki se rakkaus
jonka tahtoisimme antaa
muttemme voi
suru on kaikki se rakkaus
jonka tahtoisimme antaa
muttemme voi
Suru on vain rakkautta
jolla ei ole paikkaa minne mennä
miten lohdullinen ja pehmeä ajatus oikeastaan
Suru etsiskelee paikkaansa
mutta joutuu monesti
kulkemaan ei-toivottuna vieraana
joka vain yrittää löytää oikeaa ovea
Se suru oli alunperin jotain välitöntä
jonka edestä suljettiin ovet
miten osaisimme ymmärtää sen lempeästi
Ne monet surullisen parittomat sukat
ovat kadonneet sänkyjen alle
ja haihtuneet pesukoneisiin
säikähtäessään maailmaa
jossa parittomana nekään eivät enää
tiedä paikkaansa minne mennä
miten harmillinen ajatus
