Kultapatinointi

Mä

Muistelen tätä iltaa

kun me oltiin sopivan nuoria

Kun kaikki tuntu niin tavattoman kaukaselta

ja oli silti niin hetkessä 
läsnä lämpimänä kämmenellä.

Ja mä

muistelen tätä iltaa

kun meidän mielet lensi korkeella

Kun meidän hymyt ulottu mastojen huippuihin

ja vierivieressä

tuntu onnellisimmalta istua

Ja sä

kaipaat ehkä niitä iltoja

kun me oltiin sopivan naiiveja

Kun me juotiin teetä taivaan kannelta

ja huolet vaan suli yhteiseksi keitoksi

se me kaadettiin pois

Ja me

istutaan vielä joskus siinä illassa

kun kaikki on valmista

Kun meidän elämät on valmiiksi kuvioituina

ja me voidaan palata siihen patinoituun hymyyn

joka jätettiin roikkumaan mastojen huipuista