maanantai 25. huhtikuuta 2016

Valoja ja itseisarvoja








                                                     Päiväkirja, huhtikuu



Toisinaan sitä elämässä kaikki maistuu valolta. Se pureutuu sun ytimiin ja koskettaa, sun sisintä. Mikä arvo sille annetaan  että aina on toivoa? Annammeko itsestäänselvyyksille minkään asteista arvoa? Mistä puolestaan kehittyy asioiden arvo, milloin arvo vaihtuu arvokkaasta itsestäänselvyydeksi tai epätärkeäksi? Millaiset tapahtumat saavat elämässämme aikaan tällaisia arvonvaihdoksia?   

Oivallukset ovat omiamme, valon välähdyksiä omissa laseissamme. Toivottavasti nuo oivallukset herättäisivät meidät ja itseisarvomme valon ja arvokkuuden partaalle. Tarvitsemme enemmän valoa ja arvostuksen oivalluksia.   Toisinaan kaikki maistuu paperilta – silloin kun itseisarvoina pitämämme asiat vallitsevat talojamme. Silloin, meidän tulee sytyttää välähdykset omiin laseihimme

- F




"Mikä on ihmiselämässä viimekädessä
tärkeintä ja arvokkainta? Ehkä
viimekädessä se, mikä on hyödyttömintä,
onkin tärkeintä ja arvokkainta."
- Joonas Kokkonen





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti